Apua tarvitsevien kissojen määrä kasvussa

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan löytöeläinten eli kadonneiden ja hylättyjen lemmikkieläinten määrä kunnallisissa löytöeläintaloissa on laskenut verrattuna yhdentoista vuoden takaisin lukuihin. Myös entistä suurempi osa eläimistä päätyy takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut aktiivinen valistustyö sekä sosiaalisen median mahdollistama nopea tiedonkulku.

Apua tarvitsevien kissojen kokonaismäärä on kuitenkin keskimäärin kasvanut, mihin vaikuttaa villiintyneiden kissapopulaatioiden määrän lisääntyminen. Myös lemmikkieläinten huostaanottojen määrä on kasvussa. Löytökissoista joka viides päätyi lopetettavaksi.

– Vaikka tilanne löytöeläintaloissa oli kissojen osalta parantunut, kissojen kokonaismäärä eläinsuojeluyhdistyksissä ei kuitenkaan ole laskenut, vaan keskimäärin se on kasvanut. Yhdistykset mainitsivat erityisesti populaatiokissojen ja huostaanotettujen kissojen määrän kasvun. Villiintyneiden populaatiokissojen määrä on kasvanut paikoittain erityisesti maaseutumaisilla alueilla. Huostaanotot ja muut sosiaalitapaukset taas kasvattavat kissamäärää etenkin kaupungeissa, kertoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

– Vuosi 2018 muistetaan vuotena, jolloin mediassa alettiin puhua Suomessa kytevästä kissakriisistä ja erityisesti populaatiokissoista. On mahdollista, että populaatiokissojen määrän kasvu yhdistyksissä johtuu siitä, että niistä ilmoitetaan herkemmin kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaisi kissan arvostuksen hienoista nousua tässäkin kohtaa. Toisaalta pohdimme, voiko populaatiokissojen lisääntyminen johtua siitä, että ilmaston lämpenemisen myötä suurempi osa kodittomista kissoista selviää talven yli. Ainakin tulevaisuudessa se on mahdollista.

Aktiivinen työ kissojen puolesta tuottaa tuloksia

SEYn tutkimuksen mukaan Suomessa katoaa tai hylätään vuosittain useita tuhansia kissoja ja koiria sekä satoja muita lemmikkieläimiä. Kodittomien eläinten määrä on tätäkin suurempi, kun tarkastelun kohteena ovat myös villiintyneet populaatiokissat, kodinvaihtajat, huostaanotot ja muista sosiaalisista syistä kodittomiksi jääneet eläimet. Oma lukunsa ovat ne tapaukset, joita ei koskaan tilastoida minnekään, kuten yksityisten henkilöiden lopettamat kissat tai kissapopulaatiot, jotka eivät ole ihmisten tiedossa.

– Olemme aikaisemmin esittäneet arvion 20 000 kodittomasta ja avun tarpeessa olevasta kissasta vuosittain. Arviotamme hädänalaisten kissojen määrästä ei ole tutkimuksemme perusteella syytä ainakaan laskea, Pulli sanoo.

Aktiivinen työ kissojen hyvinvoinnin eteen valistuksen, järjestelmällisen populaatiokissojen loukutuksen sekä leikkaus- ja tunnistusmerkintäkampanjoiden avulla on tuottanut muutamalla paikkakunnalla hyviä tuloksia. Sosiaalisen median mahdollistama nopea tiedonkulku ja yhteistyö paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kanssa on auttanut aikaisempaa useampia löytöeläimiä palaamaan takaisin kotiin tai saamaan uuden vastuuntuntoisen kodin.

– Näitä tehokkaita toimintamalleja tulisikin ottaa käyttöön ympäri Suomen, jotta kaikille eläimille voitaisiin taata tasavertaista ja korkealaatuista huolenpitoa paikkakunnasta riippumatta. Lisäksi kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lainsäädännössä on välttämätön edistysaskel, jotta kissojen arvostuksen nousu saisi kunnolla vauhtia, sanoo Pulli.

Lähde: SEYn uutinen 26.6.2019